iltarusko

Viha

Vihastuminen ja vihan tunteet ovat inhimillisiä.
Raamatussa puhutaan monessa kohtaa suuttumisesta ja vihastumisesta.
Vihastua saa, mutta sen seurauksena ei saisi tehdä syntiä.

"Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää antako auringon laskea vihanne yli

Kuitenkin monet vihastuessaan ylireagoivat ja jopa tappavat kuten Kain eivätkä odota, että heidän vihansa lauhtuisi.

Ja jonkun ajan kuluttua tapahtui, että Kain toi maan hedelmistä uhrilahjan Herralle;
ja myöskin Aabel toi uhrilahjan laumansa esikoisista, niiden rasvoista. Ja Herra katsoi Aabelin ja hänen uhrilahjansa puoleen;
mutta Kainin ja hänen uhrilahjansa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain vihastui kovin, ja hänen hahmonsa synkistyi.
Ja Herra sanoi Kainille: "Miksi olet vihastunut, ja miksi hahmosi synkistyy?
Eikö niin: jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi; mutta jos et hyvin tee, niin väijyy synti ovella, ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä!"
Ja Kain sanoi veljellensä Aabelille: "Menkäämme kedolle". Ja heidän kedolla ollessansa Kain karkasi veljensä Aabelin kimppuun ja tappoi hänet.

Kateus ja eriarvoisuus aiheuttavat vihaa.

Ja Eesau alkoi vihata Jaakobia siunauksen tähden, jolla hänen isänsä oli hänet siunannut; ja Eesau ajatteli itsekseen: "Pian tulee aika, jolloin suremme isäämme; silloin minä tapan veljeni Jaakobin".

1. Moos. 37:4-5, 27

Kun hänen veljensä näkivät, että heidän isänsä rakasti häntä enemmän kuin kaikkia hänen veljiänsä, vihasivat he häntä eivätkä voineet puhutella häntä ystävällisesti.
Kerran Joosef näki unen ja kertoi sen veljilleen; sen jälkeen he vihasivat häntä vielä enemmän.
Tulkaa, myykäämme hänet ismaelilaisille, mutta älköön kätemme sattuko häneen, sillä hän on meidän veljemme, meidän omaa lihaamme." Ja hänen veljensä kuulivat häntä.

Myös Jumala voi suuttua ja vihastua.

Ja Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidän harhailla erämaassa neljäkymmentä vuotta, kunnes koko se sukupolvi hävisi, joka oli tehnyt sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.

Niin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän sanoi: "Koska tämä kansa on rikkonut minun liittoni, jonka minä sääsin heidän isillensä, eivätkä he ole kuulleet minun ääntäni,
niin en minäkään enää karkoita heidän tieltänsä ainoatakaan niistä kansoista, jotka Joosua kuollessaan jätti jäljelle.

Sillä lyhyt hetki vielä, niin suuttumus täyttyy, ja minun vihani kääntyy hävittämään heidät."

Jumala vihastui, mutta leppyi vihastaan.
Suuttuminen saattaa lauhtua nopeammin kuin vihastuminen.

Ja he kasasivat hänen päällensä suuren kiviroukkion, joka vielä tänäkin päivänä on olemassa; ja niin Herra lauhtui vihansa hehkusta. Sentähden kutsutaan sitä paikkaa vielä tänäkin päivänä Aakorin laaksoksi.

Ja Daavid rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja. Niin Herra leppyi maalle, ja vitsaus taukosi Israelista.

Sinä panit kaiken kiivastuksesi pois ja lauhduit vihasi hehkusta.

järvi illalla

Jumala leppyy vihastaan.
Leppyykö ihminen?

Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.
Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.

Jumala vihaa allaolevassa luvussa sanottuja asioita.

Sananl. 6:16-19

Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.

Myös rakkaaseen ihmiseen voi vihastua.

Niin Jaakob vihastui Raakeliin ja sanoi: "Minäkö olen Jumala, joka on kieltänyt sinulta kohdun hedelmän?"

Vihastuminen ja vihaaminen ovat kaksi eri asiaa.

Kuningas Ahasveros suuttui vaimolleen Vastille ja sitten vihastui.
Sen seurauksena Vasti menetti paikkansa eikä enää saanut tulla kuninkaan eteen.

Est. 1:10-12, 19

10 Seitsemäntenä päivänä, kun kuninkaan sydän oli viinistä iloinen, käski hän Mehumanin, Bistan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Seetarin ja Karkaan, niiden seitsemän hoviherran, jotka toimittivat palvelusta kuningas Ahasveroksen luona,
11 tuoda kuningatar Vastin, kuninkaallinen kruunu päässä, kuninkaan eteen, että hän saisi näyttää kansoille ja ruhtinaille hänen kauneutensa, sillä hän oli näöltään ihana.
12 Mutta kuningatar Vasti kieltäytyi tulemasta, vaikka kuningas hoviherrojen kautta oli käskenyt. Silloin kuningas suuttui kovin, ja hänessä syttyi viha.
19 Jos kuningas hyväksi näkee, julkaistakoon kuninkaallinen käsky ja kirjoitettakoon muuttumatonna Persian ja Meedian lakeihin, ettei Vasti enää saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen ja että kuningas antaa hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle.

Vihastuneelle pitäisi puhua lempeästi.

Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.

taulu

Tuhlaajapojan veli vihastui, koska hänen isänsä otti poikansa avosylin vastaan ja järjesti pidot hänen kotiinpaluunsa kunniaksi.

Niin hän vihastui eikä tahtonut mennä sisälle; mutta hänen isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi.

Ihmisen tulisi olla vihaamatta lähimmäistään.

Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.

Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan;
sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.

Jätä tuomitseminen ja kosto Jumalalle.

Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra".

Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille.

Vaikka kokisit vääryyttä ja kaltoinkohtelua, sinun tulisi antaa anteeksi ja rukoilla heidän puolestaan.

Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat,

Lue myös:

Anteeksianto vapauttaa

Miksi anteeksi?

Kosto

Sivun alkuun

Etusivulle