Iltasatu rakkaudesta

Pienellä saarella asuivat Viisaus, Ilo, Suru, Ahneus, Turhamaisuus ja Rakkaus. Saari alkoi vajota ja kaikki riensivät rakentamaan venettä päästäkseen turvaan saarelta, mutta Rakkaus ei, koska hän rakasti saarta ja halusi olla siellä niin pitkään kuin mahdollista. Saari jatkoi vajoamistaan ja kaikki muut olivat jo kivunneet veneisiinsä, kun Rakkaus havahtui, että hänenkin olisi aika hyljätä saari. Hän ei enää ehtinyt rakentaa omaa venettä, joten hän katsoi näkyisikö kavereita vielä rannalla.

Ahneus sattui lipumaan veneellään ohi ja Rakkaus kysyi, ottaisiko hän Rakkauden kyytiin. Ahneus sanoi, että hänellä on vene täynnä kultaa ja rikkauksia, ettei siellä ole enää tilaa Rakkaudelle. Rakkaus huomasi Surun ja kysyi kyytiä, mutta Suru oli niin suruissaan ja halusi surra yksinään. Ilo purjehti kauempana ja Rakkaus huusi häntä, mutta Ilo oli niin iloissaan hyvästä myötätuulesta, ettei kuullut ollenkaan Rakkauden kutsuhuutoja. Turhamaisuus oli myös lähistöllä, mutta hän torjui Rakkauden pyynnön sanomalla: "Sinä kastuisit tänne uidessasi ja pilaisit hienon veneeni. En voi ottaa sinua kyytiin, valitan."

Viimein Rakkaus pääsi vanhan miehen veneeseen ja hän vei Rakkauden vastarannalle. Rannalla olikin jo Viisaus ja Rakkaus ihmetteli, kuka kumma se mies oli, joka toi hänet turvaan. Viisaus vastasi: "Se oli Aika, koska vain Aika ymmärtää Rakkauden arvon."


(Tämä on vapaa suomennos sivustolta Akiane.com muistinvaraisesti, koska kohtaa en enää löytänyt)

Etusivulle